Huonetta uuteen uskoon

Nyt on taas muutama tapahtumantäyteistä päivää takana. Kun painaa täyttä työviikkoa ja sitten pääsee taas pitkästä aikaa näkemään kavereita ja perhettä kunnolla täällä pk-seudulla, niin siihenpä se aika mukavasti vierähtää. En kyllä valita ollenkaan, sillä huippua on ollut. Päivänasukuviakin on kertynyt tuonne kameralle jo muutamat, voisin vaikkapa  aloittaa kaiken järjen ja logiikan vastaisesti lauantaina suorittamani urakan kuvasaldosta. En olekaan tainnut tehdä minkäänmoista laukkujen, kenkien tai vaatekaappini esittelypostausta, niin tämä nyt täyttäköön senkin suuren aukon blogissani. Ainakin sen tavaramäärän osalta, jonka nyt olen jaksanut mukanani Jyväskylästä kesäksi raahata.

Aamun kulutin järkkäilemällä mun vanhaa huonetta, joka kieltämättä muistutti lähinnä unohdettujen vaateparkojen kaatopaikkaa. Silloin aikanani, kun kotoa muutin poies, otin kaikki tavarani ja huonekalut mukaani, joten huone on ollut lähinnä tavaroiden säilytyskäytössä. Sen sijaan, että olisin ryhtynyt tyhjentämään vanhaa vaatekaappiani ihan tyystin, järkkäilin sinne muutaman hyllyn. Loput vaatteet sain kätevästi autotallin perukoilta löytyneeseen vaaterekkiin. Voi kuinka kauan olenkaan moisesta haaveillut ihan omaan kotiini, mutta kuljetusongelmien vuoksi en ole sellaista vielä päässyt Ikeasta omaan kotiini raijaamaan. Pitää kyllä ehdottomasti käydä tekemässä kesän aikana Ikeakierrosta, jos vain jostain päivästä muutama tunti sellaiseen liikenee.

Meillä on kaikilla sisaruksilla huoneissamme sellainen yhden seinän peittävä ilmoitustaulu, jottemme olisi teininä pilanneet tapetteja miljoonilla julisteilla. Otin siskon huoneesta mallia ja iskin korut roikkumaan seinälle nastoilla ja nuppineuloilla. Sen lisäksi, että ne säilyvät hyvänä ja siististi, ne pääsevtä esille ja toimivat näin myös koristeena. Kätevää.

Loput rojut saa kätevästi pieniin itsetekemiini savikippoihin, joita huoneessa on muutama. Olen hyvin ylpeä noista aikaansaannoksistani, joita sen savityökurssin jäljiltä on koko kämppä täynnä. Lisäksi seinillä roikkuu upeita maalauksiani samoilta ajoilta. Pikku-Khaija 18 vuotta oli ahkera lukiolainen ja valitsi niin paljon kuvaamataitoa kuin mahdollista. Mutta juu, nyt tuolla huoneessa jo viihtyykin astetta tai muutamaa paremmin ja ratkaisu on toimiva.

Nyt taidan painua pyörimään sänkyyn, sillä huomenna onkin ruhtinaallinen kuuden aamu. Kummasti kaikki voimat tipotiessään, kun eilisten tupareiden jälkeen olen tämän koko sunnuntain viettänyt iloisesti töissä. Tosin hieman tuli hyvät fiilikset, kun tänne Villelle päästyäni herra halusi välttämättä taikoa mulle salaattia, vaikka mä olisin ihan loistavasti pärjännyt uusilla perunoilla ja Oivariinilla. Tuli melkoisen hemmoteltu olon ja niin olenkin nyt tässä kirjoitellut suu ihan messingillä. Pienet jutut ovat niitä valtavia.

Mutta eipä mulla muuta, kun oikein ihanaa viikonalkua teille sinne kaikille! Mutta niitä asukuvia olisi sitten viimein vuorossa huomenissa. Heissanssaa!

<3:Khaija