lauantai 30. kesäkuuta 2012

Printtipöksyt ja lettukestit









Torstaina aloitin päiväni letuilla. Heitin läpällä, kuinka söisin mieluusti aamupalaksi lettuja. Näinkö sitten äippä tuli aamusta koputtelemaan huoneeni oveani tuoden vastapaistettujen lettujen tuoksun mukanansa. Oli hienoa istua valmiiseen herkkuaamupalapöytään ja letut olivat vieläpä nameja. Voisin jakaa noiden maidottomien ja vehnättömien mantelilettujen ohjettakin tähän, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan. Alkuperäinen ohje on Hesarin sivuilta, mutta siitä oli tosissaan normikerma korvattu kaurakermalla. Vähentämällä tai vaihtamalla sokerin makeutusaineeseen, ovat letut melkoisen karppaajaystävällisiäkin kaiken hyvän lisäksi.

2 munaa
2 dl ruokakermaa tai kermamaitoa tai kaurakermaa
1/4 tl suolaa
1/4-1/2 dl sokeria
noin 2 dl mantelijauhetta
1/2 dl perunajauhoa
paistamiseen voita

1.Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon ruokakerma tai kermamaito, suola ja sokeri sekä mantelijauhe ja perunajauho.
2.Paista seoksesta ohukaispannussa pieniä lettuja. Annoksesta tulee noin 15 ohukaista. Tarjoa marjojen ja hunajan tai vaahterasiirapin kera.


Kävin viimein ulkoiluttamassa mun leohaaremipöksyjä, sekä myös vilkaisemassa alemyyntejä. Jotenkin ihan kummallisesti niiden alkaminen on mennyt multa ohitse. Normaalisti olen odottanut niiden alkamista aika mielettömällä innolla. Nyt kuitenkin olen jo alkanut haluamaan syysvaatteita (voi kyllä). Nahkatakkeja, umpikenkiä, neuleita, viittoja, hattuja ja huiveja. Tuntuu nimittäin jotenkin hölmöltä ostella lisää kesävaatetta tähän lyhyeen suomen kesään, joka nyt voisi ihan btw vaikka joskus kunnolla alkaakin. 

Tämä on mitä kummallisinta, kun aina sitä jotenkin kaipaa sitä, mitä ei voi saada. Kun on talvi, kaipaa kesää. Kesällä mulle aina jossain kohtaa iskee mieletön syksykaipuu. Suomessa ollessaan haluaa etelän aurinkoon, mutta voin vain kuvitella siellä makoillessani ikävöiväni iltaisin kotisuomessa odottavaa kullan kainaloa. Opiskellessa haluaisi jo päästä tekemään töitä ja töissä istuessaan kaipaa koulunpenkille. Kun on töissä, haluaa piakkoin kotiin. Ja no okei, enpä ole tainnut ikinä vapailla ollessani kaivannut töihin pääseväni. Mutta poikkeus vahvistaa säännön, vai kuinka se menikään.

Alemyynneistä lähti mukaan pari juttua, joista yksi pääsi jo päälleni, joten esittlyä sitten päivänasukuvien muodossa. Vielä yhden liehuhelman hankin sinne etelään. Se oli viimeinen, lupaan! Mutta eipä mulla tälläerää muuta, joten hyvää viikonloppua niille, jotka saavat olla vapaalla. Minä istun tämän(kin) viikonlopun töissä, joten nauttikaahan meidän työimmeistenkin puolesta ihan täysillä (;

<3:Khaija







perjantai 29. kesäkuuta 2012

Pinaattifetapiiras ja munakoisonapit

Multa pyydeltiin niitä Vapaapäivä Khaijan kanssa -postauksessa esiintyvien ruokien reseptejä ja niitä jaankin täällä oikein mielelläni, sillä molemmat ruokalajit olivat oikein mielettömän herkullisia! Fetapinaattipiirakkaan ihastuimme porukalla, kun ihana Henna sitä leipoi ystävämme synttäreille viimesyksynä. Munakoisonapit olivat yllättävän maukkaita (onnistuin maustamisessa aikas hyvin!) ja yllättävän epämunakoisomaisia. En ole aiemmin ollut nimittäin mikään suurin munakoisofani, mutta nuo olivat niin hyviä, että olen tehnyt niitä jo tuon jälkeen toistamiseenkin.







Fetapinaattipiiras

Pohjan tein googlesta piirakkapohja -hakusanalla ensimmäisenä löytyneellä reseptillä, joka meni näin (tosin voin korvasin kasvirasvalla, juoksevalla keijulla siis):

150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
3 rkl vettä
1/4 tl suolaa



Täyte:

sopiva kasa pinaattia
1 sipuli
2dl ruokakermaa
n. 200 g fetajuustoa
2 kananmunaa
2-3 valkosipulinkynttä
musta-ja valkopippuria maun mukaan
1 grande tomaatti


Hienonna sipuli ja kuullota hetki paistinpannulla tilkassa öljyllä ja heitä perään mausteet. Ota sitten sipuli pois pannulta. Pilko pinaatti ja valkosipuli ja kuullota niitä pannulla, kunnes pinaatti menee kasaan ja alkaa kypsyä. Lisää silvottu tomaatti kääntele hetki, sitten lisää kuullotettu sipuli ja ota sivuun levyltä.
Vatkaa munaset kevyesti kulhossa. Leikkaa feta pieniksi paloiksi ja laita joukkoon kerman kanssa.

Laita pinaattiseos esipaistetun pohjan päälle, ja levitä fetaseos tasaisesti sen ylle. Päälle voit ripotella juustoraastetta. Lausu ennen uuniin laittamista joku kiva rukous ja loitsu, että piirakka onnistuu ja valloittaa syöjiensä sydämen.

Paista 175 asteessa noin 50 minuuttia, tai kunnes piirakka on kauniin vaaleanruskea.





Munakoisonapit


Munakoisonappien valmistaminen tällä tavoin oli hyvin yksinkertaista ja valmistinkin ne ystäväni suullisesti kertoman reseptin perusteella hiukan itse säveltäen. Eli tarvikelistaan:


Munakoiso
Tomaattimurska
Tomattipyre
Pari-kolme valkosipulinkynttä
Muutama sipuli
Juustoraastetta


Valkopippuria
Chiligrillimaustetta 
Paprikajauhetta
Öljyä


Noiden lisäksi noihinhan voi keksiä melkeinpä mitä tahansa. Ainakin tällaisena vuohenjuustorakastajana meinaan tesmata vielä lähipäivinä versiota, josta löytyy vuohenjuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Ruokaisemman version saisi lisäämällä täytteeseen papuja, jauhelihaa tai mitä nyt ikinä syökään. Uskonpa melkeinpä minkä tahansa itseään miellyttävän juuston tuohon ruokaan sopivan.


Eli ensin laitoin uunin kahteensataan (200) ja viipaloin  munakoison sentin paksuisiksi viipaleiksi, sekä ruskistin viipaleita hiukan pannulla öljyssä kummaltakin puolelta. Ladoin siivut uunipellille ja valmistin tomaattikastikkeen samalla pannulla. Eli ensin kuullotin sipulit ja valkosipulin, sekä lisäsin joukkoon mausteita fiiliksen mukaan. Tämän jälkeen kaadoin samalle pannulle tomaattimurksan ja pyreen ja annoin kiehua miedolla lämmölä jonkin aikaa (5-10 min?). 


Kun kastike oli valmista, lapioin sen kauhalla munakoisoviipaleiden päälle ja heitin vielä juustoraasteet ihan päällimmäiseksi. Äiskän maidottomiin versioihin käytin raastettua soijajuustoa. Tämän jälkeen laitoin napit uuniin, kunnes juusto oli sulanut ja saanut pikkaisen väriä. 


Olen muuten tehnyt pari monelle varmasti itsestäänselvää oivallusta ihan hiljattain parin viime vuoden aikana, ja olenkin saanut sen myötä ruuastani maistuvaa. Eli mausteita ei tarvitse pelätä. Etenkin jos tekee isoa satsia, tarvitsee ruokaan lisätä mausteita melkoisesti, että sen saa maistuvaksi. Lisäksi sitä soossiahan voi kesken valmistuksen myös maistaa. Voi kuinka niitä makuja voikaan sitten vielä säätääkään, kun tietää mitä vielä uupuu. Kuinka tyhmäksi sitä itsensä tunteekaan, kun aiemmin on ihan sokkona laittanut pöperöitään tarjolle ja sitten miettinyt, mikeivät ne maistu miltään tai ainakaan siltä, miltä on tarkoittanut. Mutta onneksi tehdessä oppii.



Ja eikun bon appetit!

<3:Khaija

torstai 28. kesäkuuta 2012

Vekkihame



Siinäpä olisikin niitä lupailemiani asukuvia. Kävin vierailulla mummin vaatekaapilla ja puinkin päälleni ihanan laventelisen vekkihameen. Halusin yhdistää sen rentoon yläosaan, joten puin sen seuraksi tuon neuleen. Neule on itseasiassa mummini neuloma. Varsinainen mummi-asu siis! Muuten tuo toimii mielestäni ihan kivasti, mutta tuo paksu neule tuon hameen alla saa minut näyttämään ehkä pikkaisen hugelta. No, kerrankin pääsin leikkimään, että mulla on muhkea berberi. 

Täyspitkänä tuo hame olisi täydellinen, mutta ei tuo paha noinkaan ole. Olen hiukan rakastunut tuohon väriin. Jos nyt miettii, mihinköhän väriin tai kesäjuttuun en olisi. Onneksi mulla kuitenkin tota rakkautta riittää. Mites on, uppoaako tämä asu teihin? (-:

<3:Khaija




keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Vapaapäivä Khaijan kanssa

Halusin tänään vaihtelun vuoksi toteuttaa tällaisen Päivä Khaijan kanssa -postauksen. Mullahan on ollut mitä rennoin vapaapäivä ilman minkäänmoista kiirettä mihinkään. Maanantai oli niin rankka päivä töissä ja tiistaina  oli heti siihen perään aikainen kuuden aamuvuoro, niin olin todellakin nyt tällaisen tarpeessa. Mun normiarjestahan tää nyt ei mitään kerro, mutta tällaiset lepipäiväpostaukset on jotenkin tsiljoonasti helpompia toteuttaa. Mutta voisin joskus koittaa kaiken kiireen keskellä (onnistun taikomaan sen kiireen itselleni ihan mystisesti joka kerta, kun on jotain pakollista ohjelmaa) vaikka muutaman kuvan räpsäistä ihan peruspäivästäni. 



Jos vain mahdollista, aloitan aamuni köllimällä lämpöisessä sängyssä ja lukemalla blogeja ja saamiani kommentteja puhelimellani. Vapaapäivänä harrastan tätä ihan poikkeuksetta. Arkena jos päivä alkaa inhimilliseen aikaan, laitan kelloa soimaan vähän aiemmin, jotta saan aamuisen köllittelyhetken. Etenkin kun tuo Ville on melkoisen aamu-uninen, niin pitäähän mun nyt keksiä itselleni jotain tekemistä (-:



 


Aamupalaksi söin mun perusaamupalaa, eli marjoja, kaurahiutaleita ja jugurttia. Useimmiten kylläkin tuon jugurtin tilalle olen laittanut maitorahkaa, mutta tänään sitä ei sattunut kaapissa olemaan. Ja iso saavi kahvia on myös saatava jokaisena aamuna! Niin ja paljon haleja!




Aamupäivän hengailimme Villen ja perheeni kanssa. Makoilimme sohvalla katsellen digiboxille tallennettuja sarjoja ja söimme lounasta oloasuissa.




Operaatio ihmisen näköiseksi alkakoon! Päätin tesmailla tuota hiusdonitsia ensimmäistä kertaa. Muutamaan kertaan meinasi donitsi lentää seinään, kun ei meinannut onnistua, mutta lopulta sain ihan hyvän lopputuloksen aikaiseksi, kun tajusin iskeä ponnarin vielä siihen donitsin ja hiusten päälle. Lainasin siskoltani tuota kuivashampoota, joka ei kyllä millään asteikolla päihittänyt mun lempparia Klippoteketin kuivashampoota! Napsin vielä kuvaa tuosta naamaani päivittäin iskemästä meikkiarsenaalista. Lopputuloksena tukka nutturalla,  naama maaalattuna ja jonkinlainen asukin vielä päällä. Asustahan tosin meni vaihtoon yläosa, sillä halusin jotain bleiseriä rennompaa päälleni. Tosin nyt kun tuota kuvaa katsoo, taidankin iskeä tuon asun päälleni jonkin toisen alaosan kanssa vielä hyvinkin piakkoin! 







Lähdimme tsippailemaan ja kuvailemaan tuohon kotini lähilandehoodeille. Se on jännä, kuinka nopeasti ihan kaupunkimaisesta maastosta pääsee keskelle peltoja, heppoja ja kunnon maalaismaisemaa. Nuo ovat ihan lemppari lenkkeilypaikkojani täällä kotikotona. Kyllä mä vaan oon tykännyt täällä lapsuuteni asustella, kun junalla pääsee kolmessakymmenessä minuutissa Helsinkiin, mutta silti on rauhaisaa ja luontoa löytyy ihan läheltä.



Lähdimme vielä käväisemään tuolla Järvenpään keskustassa, jossa tällä viikolla on poikkeuksellisesti menoa ja meininkiä. Käytiin siis tsekkailemassa Blues-katua, jossa on siis kojua toisen perään, sekä vaikka minkämoista musiikkiesitystä. Perus krääsäkojut sieltä toki löytyivät tänäkin vuonna, mutta hiukan harmittaa, kun en kameraa ottanut mukaan. Siellä nimittäin oli ihan mielettömän ihanan näköisiä suklaalla päällystettyjä hedelmiä, unensieppareita ja vaikka mitä muita nameja. Kun sieltä ihmispaljoudesta pääsimme viimein pois, suuntasimme kauppaan ostelemaan ruokajuttuja illaksi.

Ylemmässä kuvassa esiintyy autojen auto, upea Honda, jonka kanssa olen kokenut ensitaipaleeni autonratissa. Sen olen heti kortin käteen saatuani ensitöikseni kolannut piharoskiksen kulmaan ja sillä olen ajellut juhannusruuhkassa Tahkon mökkireissulta kytkin sökönä. Sillä on toteutettu vaikka minkämoista reissua ja sillä myös taitoin kaasu pohjassa usein Korpilahti-Järvenpää -väliä Alkio-opistovuonnani. Voi kuinka paljon muistoja voikaan yhteen autoon liittyä.





Illasta minä kokkailin hyvää ruokaa yhdessä tuon poikkikseni kanssa meidän koko perheelle. Tein feta-pinaattipiirakkaa ja munakoisonappeja. Ihan naurettavan hyviä ruokia molemmat. Tuota piirakkaa olen muutaman kerran itse jo syönytkin, joten sen maittavuus ei tullut lainkaan yllätyksenä. Nuo munakoisonapit puolestaan yllättivät ihan täysin. En olisi koskaan voinut kuvitellakaan niiden olevan noin herkkuja! Noita rupean kyllä ehdottomasti kokkailemaan useamminkin.

Nyt meillä pyörii jalkapallo telkkarissa, joten on mitä mainioin hetki bloggailla. Loppuiltakin sujuu siis mitä luultavimmin todella rennosti, täytyy nyt koittaa vaan sinnitellä hereillä. Jotenkin kun tuo jalkapallo ei ole sitä lemppareinta katottavaa. Mutta eipä tässä valittelemista ole, sillä meille asennettiin tänään ilmalämpöpumppu! Mukavan viileä fiilis. Nyt saa ne helteetkin tulla!

Mutta sellainen päivä mulla noin suurinpiirtein. Päivänasukuvia voisin julkaista myöhemmin, kun tästä nyt pääsi muutenkin  tulemaan melkoinen maratonpostaus. Mutta mitäs teille kuluu? (-:

<3:Khaija