Tapaa minut aamulla

Moikkelsson! Nämä asukuvat olen julkaissut jo kertaalleen bloggaillessani joulukuussa Cosmolle. Olisi kuitenki melkoinen sääli, etteivät nämä kuvat päätyisi myös tämän oman blogini arkistoon. Tykkäilen näistä nimittäin melkoisesti. Ja ihan tosissaan mun pääni on niin tyhjänä kaikesta parin viimepäivän jäljiltä, että tämä taitaa nyt olla parasta, mihin pysytyn. 

takki & hame & paita - cubus / kaulakoru & hanskat - hm / laukku - furla / kengät - dinsko

Eilen mä koin erilaista onnellisuutta. Loistava tunne, kun voi itsekseen pitkän päivän jälkeen kömpiä sinne sun sekaiseen kotiluolaan, vetää ne kaikkein rumimmat kotivaatteet niskaan ja syödä sängyssä jäätävintä valmissafkaa. Naama ihan huolella ylösalaisin keskittyä vihaamaan elämää, maailmaa ja kaikkea siihen liittyvää, kunnes koko tilanne saa sut vaan nauramaan itsellesi. Siinä tuijotellessa niitä maailman rumimpia seiniä naaman valtaa leveä onnellisuushymy, kun tajuaa kuinka pitkälle onkaan elämässään tullut. Se ei ole ehkä mitään konkreettista, saavutuksia CVseen, saati mitään mitä muut voisivat suoraan nähdä. Riittää että sen tietää itse ja se merkitsee enemmän kuin mikään. Nyt juuri tässä hetkessä sitä ei haluaisi olla missään muualla. Sulla on kaikki mitä sä voisit ikinä toivoa. On hyvä olla yksin, mutta silti haluaa rakastaa ihmisiä ympärillä. Se on onnea. 

Tiedän, että tulen vielä joku päivä olemaan loputtoman onnellinen suuressa ja avarassa asunnossa, joka on jokaista yksityiskohtaa myöden juuri sitä, mitä olen aina halunnut. Kuitenkin juuri nyt mä nautin suuresti tästä pienestä kaaoksesta mun ympärillä. Siitä, kuinka voi heittäytyä hetken vietäväksi ja antaa asioiden vähän lojua. Ja ehkä mä sitten joku kaunis päivä osaan arvostaa sitä viimeisen päälle täydellistä, aikuista elämää. Vaikkakin täydellisyys on kyllä aika tylsää. Nyt on pakko mennä halimaan! Ihanaa viikonloppua!

<3:Khaija