Tallinna

Eilen aamusta tiemme kävi Ruoholahteen, josta suuntana oli Tallinna. Luulin, että menemme jollain pikalaivalla, mutta Ville kun hoiti matkojen varaukset oli hän bookannut halvimman version ja laivassa istuimmekin hieman luultua pidempään. Mutta se ei kyllä ainakaan omaa fiilistäni latistanut, olipa aikaa pohtia hajuvesivaihtoehtoja, tsippailla kannella, ja tutkailla Tax Freen (joka ei muuten ilmeisesti enää edes ollut tax free) tarjontaa. Menomatkalla pääsin lisäämään myös yhden suuren nimen näihin tänäkesänä näkemieni DJ -kuuluisuuksien joukkoon. Meitä nimittäin viihdytti DJ Vesku ja retrohittidisko. Eläkeläiset jammailivat ja itse Vesku oli mieletön showpersoona (tuli mieleen tämä Numa Numa -tyyppi) - suomimenoa parhaimmillaan!

Satamasta otimme taksin Solariksen eteen. Olisipa taksimatkustsus täälläkin yhtä edullista! En ole ikinä nähnyt sen mittarin menevän niin hitaasti. Siinäkohtaa alkoi olla jo senverran nälkä, että ruokaa oli saatava napaan ja äkkiä. Niinpä tiemme kävi niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Vapiaanoon. Mutta ruoka maistui ja juuri muita ihmisiä ei ravintolassa ollut, joten kokemus oli kaikin puolin oikein mukava. Siihen Helsingin jonotuksentäyteiseen Vapiaanokeikkaan verrattuna pääsi nautiskelemaan ihan kunnolla alkupaloista lähtien.

Kun masut olivat täynnä lähdimme kiertämään kauppoja ja kaupunkia suunnaten vanhan kaupungin kauniiden katujen kautta kohti Rottermania ja Viru -keskusta. Päivä oli ihan naurettavan lämmin ja ihmisiä oli paljon liikkeellä. Ihan kuin olisi jossain Etelä-Euroopan maassa ollut. Mun vaatevalinta oli aika nappi, sillä löysät ja hengittävät vaatteet suojasivat auringolta, eikä ihan turhan kuuma päässyt missään vaiheessa  tulemaan. Voi kun pääsisi kuvailemaan asujansa päivittäin tuollaisissa maisemissa.

Neule - Mango / Housut - Zara / Laukku -Second Hand / Kengät - DinSko / Koru - Glitter

Kaikki peruskaupat tuli kierrettyä ja vähän kauneudenhoitojuttujakin tarttui mukaan. Hyllyiltä olisi löytynyt ihan mielettömät valikoimat rusketustuotteita, mutta mä olen nyt päättänyt pysyä lumikkina ihan terveydellisistä syistä. Ehkä mä pärjään näinkin. Jos joskus haluaa johonkin erikoistilaisuuteen vähän hohtoa pintaan, täytynee turvautua itseruskettaviin, mutta en mitenkään nyt jaksaisi niiden kanssa jatkuvasti läträtä. Ja kyllä valkoinenkin iho voi olla kaunis! Ajattelin oikein kunnostautua ja esitellä ostokseni omassa postauksessaan. Joten niistä lisää myöhemmin.

Kuitenkin eräästä jutusta on aivan pakko avautua. Kävin eräässä pikkuputiikissa ostamassa pikään haluamani hiustuotteen ja palvelu oli niin ala-arvoista kuin olla saattaa. Itse asiakaspalvelijana arvostan hyvää asiakaspalvelua hirmuisen paljon ja mistäpä muustakaan meille palkkaa maksetaan. Olimme ainoat asiakkaat putiikissa ja kun astuimme sisään, ei nuorehko naishenkilö vaivautunut tervehtimään, hymyilemään tai mitään vastaavaa, mulkaisi vain kylmästi kulmien alta ja jatkoi kassakoneen naputtelua. Juu ei siinä mitään, kaikkialla ei saa palvelua lainkaan ja eipä siinä mitään uutta. 

Kuitenkin kun olin aikani itsekseni tutkinut hyllyjä ja astelin kassalle, puuuttui myyjältä kaikki ihan perus käytöstavat. Silloinkaan en saanut mitään reaktiota aikaan, vaikka itse tervehdin oikein leveästi hymyillen. Nainen otti tuotteen tylysti kädestäni, sanoi tympeällä äänellä hinnan ja  otti rahat. Kokoajan katsoi minua kuin halpaa makkaraa kulmiensa alta. Lopulta kun hän ojensi tuotteen, hän käänsi pään poispäin minusta, katsoen muualle. Mun ilme oli varmasti melkoisen "wtf!?" siinä vaiheessa. En voi käsittää, kuinka tuollaisen ulkonäköönsä useita tuhansia investoineet ( oli joo paikat hyvin leikelty ja muutenkin viimeisen päälle laitettu naishenkilö kyseessä) haluavat pilata kaiken sen vaivan käyttäytymällä kuin kylmääkin kylmemmät korppikotkat. Sehän rumentaa ihmistä ihan tajuttoman paljon. Samaan törmäsin usein matkustaessani viime sykynä Kroatiassa. En voi vaan käsittää, kun itse koitan olla hirvittävän ystävällinen noissakin tilanteissa. Taitaa olla jokin kulttuurisidonnainen juttu, sillä eräs minun asiaakkaanani ollut rouva sanoi palanneensa juuri Venäjältä ja hänen mielestään oli niin jännä juttu kun minä olin ystävällinen ja hymyilin. Onneksi saimme eilen kuitenkin monessa paikassa aivan loistavaa palvelua vastapainoksi. 

Pysähdyimme Rottermanilla hieman istumaan ja huilaamaan KORK-nimiseen viinimyymälän ohessa olevaan kahvilaan. Juomaksi tilasimme vain jättipullon vettä, mutta sekin tarjottiin pöytiin kuin arvokas viini konsanaan ja tarjoilija oli valtavan miellyttävä. Pakkohan mun oli hieman herkutellakin ja sortua tuollaiseen herkullisen näköiseen muffinssiin. Ja tuo oli vähintäänkin yhtä herkullista, miltä näytti. Kuorrutus oli sellaista kermarahkasysteemiä, jossa oli seassa kirsikan paloja. Nams. Oli pakko hieman napsia kuvia paikasta, kun tosissaan meidän lisäksi muita asiakkaita ei sisällä istunut ja paikka oli mielestäni oikein kaunis.

Liian harvoin tulee Tallinnassa vierailtua, edellisestä visiitistä oli päässytkin vierähtämään jo useampi vuosi. Niin kaunis kaupunki, että ei ole tosikaan. Pitääkin muistaa tuo niin lähellä sijaitseva kaupunki jatkossa, kun haluaisi jotain reissua totetuttaa.

Nyt suuntana Ikea ja sen jälkeen päivän ohjelmassa ei olekaan mitään muuta kuin rentoutumista ja lököilyä. Ihanaa vaihteeksi tällainen päivä. Oikein leppoisaa sunnuntaita!

<3:Khaija