Kuvausten kulisseissa

Lupailin teille sitä behind the scenes -matskua niistä taannoisista Asus -kamppiksen kuvauksista, joten nyt sitä olisi luvassa. Ajattelin palailla kuvien myötä myös kyseisen päivän tunnelmiin. Ne  aivan upeat lopulliset kuvathan löytyvät siis tästä postauksesta.

Matkustin kuvauksia edeltävänä päivänä kotikotiini Järvenpäähän, vietin rentoa päivää perheeni kanssa, valelin kalvakan ihoni itseruskettavalla ja odotin innolla tulevaa. Kun tuli aika lähteä kohti Helsinkiä, en meinannut millään saada kaikkea kasaan ajoissa ja kiirehän siinä yllättäen tuli. Tämä johti siihen, että äitini kiidätti minut juna-asemalle kuin rallikuski konsanaan, nappasin tavarat jättäen auton ovet sepposen selälleen ja juoksin jo laiturilla olevaan junaan. Olin maailman huojentunein, kun vielä onnistuin ehtimään kyytiin. Sydämeni vielä tykyttäessä tuhatta ja sataa Keravan kohdalla juna kuitenkin päätti jäädä niille sijoilleen. Ensimmäisenä ajatuksenani päässäni oli, että oliko se matkatavaraspurttauksen maailmanennätys ihan turhaa työtä. Ja mulla oli sitä matkatavaraa varsin paljon noin niinkun yhdeksi yöksi: suuri kassillinen vaatetta, käsilaukku ja kuvauksenkin kannalta tuikitarpeellinen joogapötkö.

Junan hajoamisen seurauksena jouduin vaihtamaan junaa sellaiseen, joka pysähtyy ihan jokikisen seisakkeen. Tajutessani myöhästyväni soitin paniikkipuhelun kuvauspaikalle, jossa mua rauhoteltiinkin ja pääsin jatkamaan ikuisuudelta tuntuvaa junamatkaani hyvillä fiiliksin.

Kuvauspaikalle päästyäni pääsin Sharonin meikattavaksi. Olin tuosta kovin innoissani, sillä tykästyin naisen kädenjälkeen parissa aiemmassa BlogiTV -jaksossa. Päätimme tehdä mulle vahvat silmät sen kaiken värin kaveriksi ja tykkäsin kovasti ideasta. Itse kun olen varsin surkea tekemään mitään kummoisempia silmämeikkejä, joten on kiva saada välillä vaihtelua siihen normilookkiin. Ja kieltämättä mulla oli kovin kaunis olo tuossa meikissä ja tiesin, että se näyttäisi varmasti hyvältä etenkin kuvissa.

Meikin jälkeen lähdimme joukkomme ja suuren tavaramäärän kanssa vaeltamaan kohti ensimmäistä kuvauspaikkaa. Pääsin Lauri Laukkasen kuvattavaksi ja viimestään siinä vaiheessa, mulle kävi selväksi, kuinka hyvin kaikki olikaan suunniteltu. Laurilla oli kuvauspaikat katsottuna valmiina, mielessään visio kuvien tyylistä ja mun piti suurinpiirtein istahtaa paikalleni ja upeat kuvat syntyivät kuin itsestään. Tai no kuvaaja tosin taipui kuvatessaan mitä akrobaattisempiin asentoihin, vähän minunkin puolestani!

Ihmisiä pyöri ympärillä, kamerat räpsivät ja videota tallentui muistikortille jokaisessa suunnassa. Mulla onkin liian monessa kuvassa mitä vakavin ilme, kun yritin kuunnella ohjeita mahdollisimman tarkkaan. Voisi olla aihetta ehkä harjoitella jotain vähän lempeämpiä keskittymisilmeitä. Mutta näillä mennään!

Niin ja kaikille mun perusilmeiden vihaajille voin täten julistaa, että niitä muitakin ilmeitä löytyy. Tosin se suu on auki, enkä nyt siitä tyylikkyydestä menisi vannomaan, mutta ilmeitäpä kuitenkin.

 Pojat taisivat kauhulla odottaa, että milloin tämä bloggaaja kolisee alas tuolta putkien päältä. Niin kepeältä ja elegantilta tuo mun tasapainoilu näyttää! Mietin muuten sellaistakin, että mitähän tuosta olisi tullut, jos olisinkin valinnut kengikseni ensin miettimäni Jeffrey Campbellit.

Mutta ylös päästiin ja sekä minä, että Asus selvisimme poseerauksesta naarmuitta. Saatiinpa vielä 

aikaiseksi yksi koko kuvaussessarin lempparikuvistani, joten kannatti taspainoilla! 

Päivästä tehtiin vielä BlogiTV -jakso. Kuvaukset sinänsä eivät edes oikeastaan jännittäneet mua. Musta tehty parin minuutin videohaastis taas jännitti kaiken muunkin edestä. En ole ikinä tehnyt tänne blogiinkaan videopostauksia ja kokemusta tuollaisesta multa ei löydy yhtään. Olen muutenkin pienoinen esiintymisjännittäjä. Näinpä siis heilun videolla näyttäen vähän hölmöltä toistellen "mageeta" vähän kummallisen monta kertaa, mutta antakaahan armoa mun heilumiselle. Olisi kyllä  ihan mahdottoman upeaa päästä mukaan vielä joskus tulevaisuudessakin vastaaviin proggiksiin, joten kyllähän sitä kaikkeen tottuisi ja oppisi vaikka olemaan videollakin. Mutta tässäpä olisi sitä todella tyylikkäästi toteutettua BlogiTV -jaksoa kyseisestä päivästä. 

Mutta en voi tosiaan tarpeeksi kiittää kaikkia mukanaolleita tuosta huikeasta ja hyvin sujuneesta päivästä! Ja tietenkin erityiskiitos Laurille, joka kameransa kanssa minut taltioi! Tuo oli ihan loistava tilaisuus ja mulle jäi ihan mielettömät fiilikset koko jutusta. Niin ja käteen kasa upeita kuvia, joita voi sitten vahana katsella ja muistella joskus olleensa nuori. Kieltämättä aivan mielettömiä juttuja tämä blogi on tuonutkin mukanansa. Pakko vielä sanoa tuon päivän inspiroimana, että jos teillä on minkäänlaisia haaveita, älkää pelätkö tarttua niihin. Ikinä ei tiedä, mitä sillä rohkeudella voikaan saavuttaa.

Asus -kamppiksen Facebooksivuilla on tosisaan äänestys käynnissä tämän kuun loppuun asti. Täällä pääset tutkailemaan ja äänestämään upeita finaalikuvia. Vaikka ihan pakko sanoa, että tunnen jo nyt itseni ihan voittajaksi! 

<3:Khaija