Torstaina aloitin päiväni letuilla. Heitin läpällä, kuinka söisin mieluusti aamupalaksi lettuja. Näinkö sitten äippä tuli aamusta koputtelemaan huoneeni oveani tuoden vastapaistettujen lettujen tuoksun mukanansa. Oli hienoa istua valmiiseen herkkuaamupalapöytään ja letut olivat vieläpä nameja. Voisin jakaa noiden maidottomien ja vehnättömien mantelilettujen ohjettakin tähän, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan. Alkuperäinen ohje on Hesarin sivuilta, mutta siitä oli tosissaan normikerma korvattu kaurakermalla. Vähentämällä tai vaihtamalla sokerin makeutusaineeseen, ovat letut melkoisen karppaajaystävällisiäkin kaiken hyvän lisäksi.
2 munaa
2 dl ruokakermaa tai kermamaitoa tai kaurakermaa
1/4 tl suolaa
1/4-1/2 dl sokeria
noin 2 dl mantelijauhetta
1/2 dl perunajauhoa
paistamiseen voita
1.Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon ruokakerma tai kermamaito, suola ja sokeri sekä mantelijauhe ja perunajauho.
2.Paista seoksesta ohukaispannussa pieniä lettuja. Annoksesta tulee noin 15 ohukaista. Tarjoa marjojen ja hunajan tai vaahterasiirapin kera.
Kävin viimein ulkoiluttamassa mun leohaaremipöksyjä, sekä myös vilkaisemassa alemyyntejä. Jotenkin ihan kummallisesti niiden alkaminen on mennyt multa ohitse. Normaalisti olen odottanut niiden alkamista aika mielettömällä innolla. Nyt kuitenkin olen jo alkanut haluamaan syysvaatteita (voi kyllä). Nahkatakkeja, umpikenkiä, neuleita, viittoja, hattuja ja huiveja. Tuntuu nimittäin jotenkin hölmöltä ostella lisää kesävaatetta tähän lyhyeen suomen kesään, joka nyt voisi ihan btw vaikka joskus kunnolla alkaakin.
Tämä on mitä kummallisinta, kun aina sitä jotenkin kaipaa sitä, mitä ei voi saada. Kun on talvi, kaipaa kesää. Kesällä mulle aina jossain kohtaa iskee mieletön syksykaipuu. Suomessa ollessaan haluaa etelän aurinkoon, mutta voin vain kuvitella siellä makoillessani ikävöiväni iltaisin kotisuomessa odottavaa kullan kainaloa. Opiskellessa haluaisi jo päästä tekemään töitä ja töissä istuessaan kaipaa koulunpenkille. Kun on töissä, haluaa piakkoin kotiin. Ja no okei, enpä ole tainnut ikinä vapailla ollessani kaivannut töihin pääseväni. Mutta poikkeus vahvistaa säännön, vai kuinka se menikään.
Alemyynneistä lähti mukaan pari juttua, joista yksi pääsi jo päälleni, joten esittlyä sitten päivänasukuvien muodossa. Vielä yhden liehuhelman hankin sinne etelään. Se oli viimeinen, lupaan! Mutta eipä mulla tälläerää muuta, joten hyvää viikonloppua niille, jotka saavat olla vapaalla. Minä istun tämän(kin) viikonlopun töissä, joten nauttikaahan meidän työimmeistenkin puolesta ihan täysillä (;
<3:Khaija